ihmiskuntaa vastaan”, kun taas naisten väkivaltaisuus kuvataan useammin “spontaaneiksi läpsäisyiksi.” tai
”oikeutetuksi vastaukseksi miehen väkivaltaisuuteen”. On esitetty, että vallitsevan miesten uhriasemaa
vähättelevän ilmapiirin seurauksena miesten on vaikeampi hakea apua lähisuhdeväkivallan uhreina. Ensi- ja
turvakotienliiton (2006) mukaan ”Näyttää siltä, että niin koko sosiaalityön järjestelmämme kuin
viranomaisten toiminta keskittyy pitämään yllä tilannetta, jossa naista ei haluta nähdä väkivaltaisena.”
Sosiaalityöntekijä Timo Kitunen (2007, 118) kertoo, että on yleistä, että sosiaalityöntekijät puhuvat
väkivallasta rutiininomaisesti siinä kontekstissa, että tekijänä on mies ja uhrina nainen. Se tuottaa sellaisen
sukupuolittuneen ennakkoasenteen, jossa mies jää eriarvoiseen asemaan naisen kanssa.

(e) Poikien ympärileikkauksia suvaitseva ilmapiiri. Lääketieteen professori Esko Länsimies (2007)
ihmettelee, miten poikien ympärileikkaaminen voi olla sallitumpaa kuin tyttöjen ympärileikkaaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriön poikien ympärileikkauksia käsittelevässä selvityksessä (STM 2004) useat
lausunnonantajat, kuten Työministeriö, Opetusministeriä ja Suomen Kuntaliitto kannattivat pojille tehtävän
ympärileikkauksen sallimista.

.
Kurjalisto

Tilastojen mukaan 3 % huono-osaisimmasta ja syrjäytyneestä väestönosasta koostuu lähes pelkästään
miehistä. Heillä ei ole työtä, puolisoa, yhteyksiä sukulaisiin, motivaatiota etsiä työtä, eikä vakituista asuntoa.
Ryhmän jäsenet kärsivät todennäköisesti myös terveysongelmista, masennuksesta ja lääkkeiden
väärinkäytöstä. (Malmi 2008, 262.) Taipaleen mukaan (2007, 145–146) huono-osaisuus näyttää
kasaantuneen miehille seuraavissa ryhmissä:

(a) Syrjäytyneet.

(b) Asunnottomat (80 %) ja yömaja-asukit (95 %).

(c) Alkoholistit ja huumeiden käyttäjät.

(d) Vangit (95 %).

(e) Tarkkailuluokkien oppilaat.

(f) Työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät.

(g) Velkataakan alla olevat. Yrittäjyyden keskittyminen miehille tuottaa miehille myös konkursseja ja saattaa
johtaa elinikäisiin velkataakkoihin. Malmin mukaan maskuliininen rooliodotus rikkaaksi tulemisesta
johdattaa miehiä riskipitoiseen käyttäytymiseen myös talouden alueella. Siksi miesyrittäjien konkurssimäärä
on korkea naisyrittäjien konkurssimäärään verrattuna. Seurauksena ovat myös miesten massiiviset velat.
Suuret velat ovat puolestaan riskitekijöitä miesten alkoholismille, työttömyydelle, kodittomuudelle ja muille
yhteiskunnasta syrjäytymisen muodoille. (Malmi 2008,148)


Maskuliininen rooliodotus (sukupuolisopimus)

7
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35