– – miehiä sukupuolinäkökulmasta tarkasteleva asiantuntijuus on Suomessa ohutta ja
hajanaista. Ohuudella tarkoitetaan sitä, että Suomessa on vain muutama henkilö (nainen tai
mies), jonka asiantuntijuus keskittyy miehiin sukupuolinäkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiakirjassa Miehet ja tasa-arvopolitiikka (2006) esitetään strategiset
suuntaviivat teeman miehet ja tasa-arvo käsittelylle, mutta asiakirjasta puuttuu kuitenkin
eksplisiittinen selvitys siitä, mitä tasa-arvo-ongelmia miehillä on: ”– – asiakirjassa ei ole varsinaista
”miesten tasa-arvo-ongelmien listaa”.” (STM 2006, 30). Aikaisemmista virallisista miehiä ja tasa-
arvoa käsittelevistä selvityksistä onkin puuttunut se tieto, miten miesten asema on (tai miten sen on
väitetty olevan) naisten asemaa huonompi eri elämänalueilla.

Lista miesten potentiaalisista tasa-arvo-ongelmista on tehty miesnäkökulmaisesta ja antiseksistisestä
(sukupuolten samanlaisuutta korostavasta)2 positiosta käsin. Tärkeää käytetyssä miesnäkökulmassa
ei ole se, kuka näkee (mies tai nainen), vaan kenen ongelmia katsotaan (miesten). Lista perustuu
miesten asemaa yhteiskunnassa käsitteleviin tilastoihin, tutkimuksiin ja miesnäkökulmaisten
kirjoittajien esittämiin väitteisiin miesten ongelmista. Lista ei perustu miesten kokemuksiin, vaan
tilastollisiin havaintoihin ja väitteisiin miesten huonommasta asemasta.

Kuvio 1 Miesnäkökulmainen ja antiseksistinen tutkijanpositio

Seksistinen
Feministinen Miesnäkökulmainen
Tämä lista Antiseksistinen



Tasa-arvo-ongelmia käsittelevä miestutkimus voidaan jakaa (vrt. Malmi 2007b) kahden jakoakselin
mukaan (kuvio 1). Ensimmäinen akseli jakaa tutkimuksen seksistiseen (sukupuolieroja korostavaan)
tai antiseksistiseen (sukupuolten samanlaisuutta korostavaan) tutkimukseen. Toinen akseli jakaa
tutkimuksen feministiseen (naisten ongelmien tarkasteluun keskittyvä) tai miesnäkökulmaiseen
(miesten ongelmien tarkasteluun keskittyvä) tutkimukseen.

2 Sukupuolten samanlaisuutta korostavassa lähestymistavassa sukupuolten välillä ei ajatella olevan kovin merkittäviä
biologisia eroja, jotka oikeuttaisivat sukupuolten erilaisen kohtelun, kuten vaatimukset miesten ja naisten erilaisille
rooleille perheessä tai jotka kausaalisesti aiheuttaisivat toisen sukupuolen huonomman aseman jollakin elämänalueella,
kuten miesten lyhyemmän eliniän tai naisten alemmat palkat.
3
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35