(2) Isän ongelmat huoltajuudessa. Lasten huoltajuuteen liittyvät ongelmat avioerojen yhteydessä
ovat nousseet korostetusti esille miesasiamiesten puheissa. Kitunen (2007) esittää, että
sosiaalityössä tasa-tasapuolisuuden ja neutraaliuden illuusio on vahva. Vaatimuksia
miesnäkökulman esiin nostamisesta ei oteta vakavasti. Jäljelle jää hegemoninen naisnäkökulma.
Miesasiakkaat eivät koe tulevansa kuulluiksi tai ymmärretyiksi naisvaltaisella sosiaalialalla. Malmi
(2008) esittää, että yhteiskunnassa vallitsee edelleen ”äitimyytti”, jonka mukaan äiti on
automaattisesti parempi huoltaja lapselle eron sattuessa.

(3) Sukupuolisopimus. Kirjoittamattoman sukupuolisopimuksen mukaan miehiltä odotetaan
edelleen yhteiskunnassa asioita, joita naisilta ei odoteta. Maskuliininen rooliodotus voidaan yhdistää
lukuisten muiden miesten ongelmien syntyyn, kuten miesten lyhyempään elinikään. Vaikka
yleisenä pyrkimyksenä on sukupuoliroolien purkaminen, maskuliininen rooliodotus yhteiskunnassa
on edelleen melko vahva.

(4) Asevelvollisuus. Yksittäisistä miesten ongelmista selkein lienee miehille lankeava
asevelvollisuus.

(5) Feministisen ideologian hegemoninen asema tasa-arvopolitiikassa. Miesnäkökulma ei ole tasa-
arvoinstituutioissa ja tasa-arvotutkimuksessa edustettuna juuri ollenkaan. Ilman miesten intressejä
puolustavia tahoja tasa-arvoinstituutioissa miesten ongelmat ovat vaarassa jäädä huomiotta.

(6) Työelämä. Työelämään saattaa sisältyä miesten kannalta ongelmallisia piirteitä, jotka ovat
jääneet vähälle huomiolle tasa-arvopolitiikassa. Laasasen (2008) mukaan naisten seksuaalinen valta
tarjoaa naisille monia sellaisia etuja työelämässä, jotka miehiltä puuttuvat. Miehet tekevät myös
vaarallisimmat työt yhteiskunnassa.

(7) Miehille ongelmalliset käsitykset yhteiskunnassa. Yhteiskuntaan on vakiintunut lukuisia
negatiivisia myyttejä, käsityksiä ja stereotyyppejä miehistä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti
miesten kannalta.

(8) Terveydenhuolto. Suomalaista miestä hoidetaan selvästi huonommin kuin suomalaista naista.
Naisten terveydenhoitoon käytettiin 46 prosenttia enemmän varoja kuin miesten terveydenhoitoon
vuonna 2002 (STM 2006).

29
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35