Malmin (2008, 206) mukaan nämä esimerkit viittaavat siihen, että miesten alempi elinikä ei johdu pelkästään
biologiasta sekä rakenteellisesta syrjinnästä, vaan osin myös suoranaisesta miehiin kohdistuvasta
sukupuolisyrjinnästä.

Maskuliininen rooliodotus estää miehiä, joilla on terveydellisiä tai psykologisia ongelmia, etsimästä apua.
Lopputuloksena miesten ongelmat kehittyvät vakaviksi ennen avun saamista. Se on voinut johtaa siihen, että
terveydenhuolto keskittyy enemmän naisten palveluihin. Osasyynä palvelujen keskittymiseen naisille saattaa
olla uhrifeminismi, jonka vaikutusvallan seurauksena naisten asemaan uhreina suhtaudutaan vakavammin
kuin miesten asema uhreina. (Malmi 2008, 263)

(b) Naisten terveydenhuoltoon käytetään 46 % enemmän varoja. Naisten terveydenhoitoon käytettiin 46
prosenttia enemmän varoja vuonna 2002 kuin miesten terveydenhoitoon (STM 2006). Naisten hoitomenot
ovat miehiä suuremmat kaikissa ikäryhmissä paitsi 12-vuotiailla ja sitä nuoremmilla. Ero johtuu siitä, että
iäkkäitä naisia on lukumääräisesti huomattavasti enemmän kuin iäkkäitä miehiä. Lisäksi naisille tarjotaan
monipuolisia ennalta ehkäiseviä palveluja, jotka miehiltä puuttuvat. Naiset osaavat myös käyttää
tarvitsemiaan terveyspalveluja miehiä paremmin.


Sosiaalityö

(a) Miesnäkökulma puuttuu sosiaalityöstä. Sosiaalityöntekijä Timo Kitusen (2007) mukaan vaatimuksia
miesnäkökulman esiin nostamisesta ei oteta sosiaalityössä vakavasti. Jäljelle jää hegemoninen
naisnäkökulma. Miesasiakkaat eivät koe tulevansa kuulluiksi tai ymmärretyiksi naisvaltaisella sosiaalialalla.
Merja Pentikäisen mukaan feministit ovat tulkinneet valtavirtaistamisen tarkoittavan aiemmin puuttuneen
naisnäkökulman mukaanottamista kaikkeen päätöksentekoon. (2002, 87). Malmin (2008) mukaan se
sivuuttaa sen näkökulman, että joillakin elämänalueilla, kuten terveydenhuollassa ja sosiaalipalveluissa
miesnäkökulma puuttuu päätöksenteosta.

Malmin (2008, 118) mukaan naistyöntekijät saattavat identifioitua voimakkaasti naisasiakkaisiinsa, varsinkin
sosiaalialalla. Se voi johtua yksinkertaisesti samankaltaisista äitiyden tunteista, jotka asiakkaat ja työntekijät
jakavat. Samanlaista empatiaa ja ajatusyhteyttä voi olla vaikea saavuttaa naistyöntekijän ja miesasiakkaan
välillä. Pieni naisten suosinta yksittäisissä teoissa voi kumuloitua miehissä sellaiseksi tunteeksi, että heitä
dominoidaan tai syrjitään naisvaltaisissa organisaatioissa. Malmin (2008, 98) mukaan naispuoliset
sosiaalityöntekijät saattavat identifioitua naisasiakkaidensa kanssa siten, että he kohtelevat miehiä ”isoina
lapsina”. Sosiaalityöntekijät saattavat myös naureskella miesten ”säälittäville” yrityksille selviytyä
lastenhoidon tehtävistä. Tuollainen tarkoittamaton miesten syrjintä saattaa sisältyä myös sellaisten
organisaatioiden käytäntöihin, jotka ovat pyrkineet poistamaan traditionaalisia rooliodotuksia
organisaationsa toimintatavoista.

(b) Tuen kohdistuminen pääasiassa äitiin. Helsingin sanomien mielipideosastolla kaksi sosiaalityöntekijää
esittää, että lastensuojelun ja perhetyön tarkoituksena on liikaa äitien tukeminen lastenkin kustannuksella.

Nykyään puhutaan paljon naisten erityistarpeista päihdeongelmiin ja äitiyteen liittyen.
Lastensuojelussa asiaa lähestytään usein äitien tukemisen näkökulmasta. Samaan aikaan
sosiaalialalla keskustellaan kokonaisvaltaisesta perhe- ja verkostotyöstä, jossa tulisi
huomioida kaikki perheen jäsenet. Näyttää siltä, että ls:n ja mt-toimien 'perhetyön'
tarkoituksena on yksinomaan äidin tukeminen. Asiassa ollaan etenemässä jopa niin pitkälle,
että vaikeasti ongelmaisia äitejä tuetaan lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Näin ei voi olla.
Isät on jätetty syrjään ja heitä kohdellaan lähtökohtaisesti äitiä heikompana tai
kykenemättömämpänä vanhempana. Äitiys on vahva myytti, johon ei haluta edes lapsen edun
sitä vaatiessa kajota. (HS 2008)

25
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35