Varallisuuden siirtyminen naisille
(a) Terveydenhuollon ja eläkejärjestelmän rahoitus. Stakesin erikoistutkija Timo Karjalaisen (2007)
laskelmien mukaan miehet rahoittavat verotuloillaan suurimman osan terveydenhuollosta ja
eläkejärjestelmästä, josta leijonanosa ohjautuu kuitenkin naisten hyväksi. Miehet rahoittivat sairauden ja
terveydenhoidon sekä vanhustenhuollon palveluja 1,6 miljardilla eurolla enemmän kuin naiset. Miesten
vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmään sijoittaman euron arvo suhteessa naisen euroon on noin 70 sentin
paikkeilla. Kun miesten lyhyemmän eliniän aiheuttamien menetysten arvo lasketaan yhteen miehille
julkisesta terveydenhoidosta lankeavien kulujen ja eläkejärjestelmästä lankeavien kulujen kanssa, saamme
miesten kokonaistappioksi 11,8 miljardia vuodessa 2000-luvun alussa. Tappio on yhdeksän prosenttia
vuoden 2004 nettomääräisestä kansantulosta. Miehet tukevat naisille keskimäärin suosiollisempaa
ikääntyneiden lakisääteistä sosiaaliturvaa kolmella systemaattisella tavalla. Miehet kuolevat naisia
nuorempina. He kuluttavat vähemmän verorahoitteisia terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palveluja sekä
vanhuuden eläkkeitä.
(b) Naisten kaksoispalkka. Laasasen (2008, 249–256) mukaan naiset saavat tuloja sekä ansiotyöstä että
miehiltä. Miehiltä saatava palkanosa voi olla seurausta suorasta kompensaatiosta (suora ja epäsuora
prostituutio), lahjoista tai jakamisoikeudesta miehen omaisuuteen. Keskeisin naisten kaksoispalkan lähde on
ylöspäin avioitumisessa, jossa nainen saa jakamisoikeuden miehen omaisuuteen, kuten autoon, kesämökkiin,
asuntoon ja muihin materiaalisiin omistuksiin. Ja kun avioero tulee, omaisuuden jaossa naisille siirtyy
enemmän miesten omaisuutta kuin päinvastoin. Farrellin (1994) mukaan ylöspäin avioituminen tarjoaakin
naisille näkymätöntä tuloa. Vaikka miehet saavatkin naisia enemmän ansiotuloja, naisilla on usein rahaa
enemmän ja he kuluttavat sitä enemmän. Lightin (2004) tutkimus osoitti, että yhteen muuttaminen suhteen
solmimisen yhteydessä tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä naiselle, mutta ei miehelle. Nainen saa yhtä
suuren taloudellisen hyödyn sekä yhdessä asumisesta että avioliitosta. Jos esimerkiksi ajatellaan, että
avioliitossa olevat miehet ja naiset jakavat keskenään saman elintason ja että sinkuiksi jäävät hyvin
ansaitsevat naiset ja huonosti ansaitsevat miehet, voidaan päätellä, että naisten käytettävissä oleva
varallisuuden määrä on miesten vastaavaa suurempi. Centre for Economics and Business Researchin (Times
Online 2005) tekemän ennusteen mukaan naiset omistavat 60 prosenttia Iso-Britannian yksityisestä
varallisuudesta vuoteen 2025 mennessä. Naisilla oli vuonna 2002 hallussaan 51,3 prosenttia Yhdysvaltain
yksityisestä varallisuudesta (Federal Reserve Board 2002). Vastaavaa varallisuusvertailua Suomesta ei ole
saatavilla.
Terveydenhuolto
(a) Miesten huonompi hoito. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (2007) mukaan miehet käyttävät
huomattavasti naisia vähemmän terveyspalveluita. Miesten syrjäytyminen terveyspalveluiden marginaaliin
vaikuttaa miesten itsensä lisäksi myös heidän läheistensä ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin.
Terveydenhuollossa miesten terveyttä ja miehille kohdistettuja terveyspalveluita saatetaan pitää vähemmän
tärkeinä kuin naisten terveyttä ja naisten palveluita.
Lääkintöneuvos Pellervo Petäyksen (2007) mukaan suomalaista miestä hoidetaan selvästi huonommin kuin
suomalaista naista. Ilmapiiri työterveyshuollossa on sellainen, että miehille tyypillisiin sairauksiin ei
kiinnitetä vastaavaa huomiota kuin naisille tyypillisiin sairauksiin. Se on erikoista huomioon ottaen sen, että
miehet kuolevat yli 7 vuotta naisia aikaisemmin. Petäys kertoo, että rintasyövän tutkimukseen panostetaan
huomattavasti enemmän rahaa kuin eturauhassyövän tutkimukseen, vaikka budjetit normalisoitaisiin
jakamalla ne rinta- ja eturauhassyöpäkuolemien määrällä. Toisena esimerkkinä on se, että Kela kieltäytyi
korvaamasta miesten luukatolääkitystä vaikka naisten luukatolääkitys kuuluikin korvattavien hoitojen piirin.
24
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35