Naisvaltaisilla aloilla saattaa esiintyä rekrytointisyrjintää, palkkasyrjintää tai syrjiviä
työolosuhteita.

(b2) Eri odotukset miestyöntekijöille. Maskuliininen rooliodotus saattaa pakottaa
miestyöntekijän useammin sellaisiin vaarallisiin tai raskaisiin tehtäviin työpaikan sisällä, joita
naisten ei odoteta tekevän. Farrellin mukaan miespuoliset sairaanhoitajat toimivat sairaaloissa
usein painonnostajan roolissa (2005, 182). Samalla tavalla voidaan ajatella, että sairaaloissa
(tai kouluissa) syntyvissä väkivaltaisissa tilanteissa miessairaanhoitajan (tai opettajan)
odotetaan ottavan vastuu tilanteesta ja asettuvan vaaralle alttiiksi naisten puolesta. Miehen
voikin olla vaikea mennä joillekin naisvaltaisille aloille siten, että hänen työnkuvalleen
asetettaisiin samat odotukset kuin naistyöntekijöiden työnkuvalle. Malmin (2008, 119)
mukaan mieshoitajat toimivat henkivartijan rooleissa esimerkiksi mielisairaaloissa. Sen
seurauksena heidät laitetaan naishoitajia useammin levottomiin työvuoroihin. Samalla tavalla
miehille saattaa langeta teknisten asioiden hoito esimerkiksi päivähoidon parissa. Jos miehet
eivät suostu sopeutumaan näihin rooliodotuksiin, heitä saatetaan pitää vaikeina ja
yhteistyökyvyttöminä.

(c) Naisten seksuaalinen valta tuottaa naisille sellaisia hyötyjä työelämässä, joihin miehillä ei ole
mahdollisuutta

(c1) Naisilla on korkeampi palkka joissakin seksuaalista attraktiivisuutta vaativissa
ammateissa. Laasasen (2008, 279–285) mukaan naisten seksuaalinen viehätysvoima tarjoaa
naisille tilaisuuden saada parempaa palkkaa joissakin ammateissa. Huippunaismallit
ansaitsevat viisi kertaa enemmän kuin heidän miespuoliset vastikkeensa. Miesten on vaikeaa
tai lähes mahdotonta päästä cocktail-kutsujen tarjoilijoiksi, cheerleadereiksi tai muihin
vastaaviin ammatteihin, joissa viehätysvoima näyttelee keskeistä osaa. Esimerkkinä
viehätysvoiman tarjoamasta hyödystä Farrell (2005, 183–208.) esittää saadun palvelurahan
määrän, esimerkiksi suurten urheilutapahtumien donitsien myynnissä, jossa naisten saamat
palvelurahat ovat paljon miesten saamia palvelurahoja suuremmat. Usein sanotaan, että
kauniita naisia ei oteta vakavasti työelämässä, mutta nettovaikutus voi olla päinvastainen –
kauneudella tienaa. Farrellin mukaan taksia ajavat naiset ansaitsevat enemmän kuin miehet
tehtyä työtuntia kohden, vaikka naiset auttavat asiakkaita vähemmän matkatavaroitten kanssa.
Lisäksi naiset saavat asiakkailta suuremmat palvelurahat. (2005, 6, 37, 182.)

(c2) Naisten seksuaalinen valta saattaa tarjota naisille etuja parempien työn tulosten
muodossa. Pääsysyrjintä (access discrimination) on eräs miesten työelämässä kohtaamista
syrjinnän muodoista, koska miehillä on taipumuksena antaa pääsy helpommin kauniille
naisille. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että seksuaalinen viehätysvoima, jota on eniten
nuorilla naisilla, on eduksi melkein kaikissa sosiaalisia suhteita sisältävissä ammateissa. Kun
nainen on saanut pääsyn asiakkaan luo, naisen attraktiivisuus saa aikaan miehessä reaktion,
jossa mies kokee, että hänen on tarjottava naiselle jotain, jotta vaihdosta tulisi vastavuoroista.
Reaktio miehessä on sama, oli nainen sitten pakenemassa tulipaloa tai kysymässä neuvoa
miehen toimistossa. Naisten viehätysvoimansa avulla saamat hyödyt ovat suurempia
sellaisessa ympäristössä, jossa miehiä on enemmän. (Farrell 2005, 183–208.)

(c3) Naisten seksuaalinen valta tarjoaa naisille työpaikan sisällä saatuja hyötyjä. (esim.
eteneminen ”reittä pitkin” tai huonojen työtehtävien välttäminen). Naisten saamien hyötyjen
kääntöpuolena miehet saattavat jäädä naisia huonompaan asemaan vastaavien hyötyjen
puuttuessa. Seksuaaliseen häirintään liittyy usein implisiittinen oletus, että naiset ovat
tahdottomia uhreja ja että miehet ovat hallitsevia despootteja suhteessa. Browne (2002)
kuitenkin kertoo, että kuva miesesimiehestä ahdistelemasta naistyöntekijää ei ole
seksuaalisuuden koko kuva työpaikalla. Samalla tavalla kuin miehet voivat käyttää valtaansa
saadakseen naisilta seksiä, naiset voivat käyttää seksuaalisuuttaan saadakseen valtaa ja muita
resursseja työpaikalla. Quinnin (1977) työpaikkaromansseja käsittelevän tutkimuksen mukaan
oli olemassa yleinen kaava, jossa nainen etsi romanssin kautta etuja organisaatiosta. Barbara
22
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35