(c2) Asiakirjassa miesten paremman huomioimisen katsotaan edustavan riskiä.

Tämän asiakirjan näkökulmasta miesten huomioimisessa tasa-arvopolitiikassa
on kolmenlaisia riskejä: sukupuolten välisen tasa-arvon kokonaistilanteen
hämärtyminen kilpailuasetelman syntyminen miesten kokemiin ongelmiin ja
naisten kokemiin ongelmiin puuttumisen välille miesten ja tasa-arvon suhteen
käsitteleminen kapeasta ja yksipuolisesta näkökulmasta. (STM 2006, 39)

(c3) Resursoinnin kilpailun kielto estää miesten ongelmien huomioimista.

Miesten parissa tehtävän työn (kuten väkivaltaa tehneiden miesten hoito-
ohjelmat) resursointi ei saisi kilpailla samoista resursseista naisten parissa
tehtävän työn kanssa (kuten naisten turvakodit). (STM 2006, 61)

Käytännön elämässä resursoinnit kilpailevat kuitenkin usein toistensa kanssa.

(c4) Asiakirjan mukaan miesten asemaa pitäisi parantaa naisten asemaa parantamalla.
Asiakirjassa korostetaan voimakkaasti niitä hyötyjä, joita miehet saavat naisten asemaa
parantamisesta:

Miehet tarvitsevat tasa-arvoa, koska miehet hyötyvät tasa-arvosta. Miesten
tasa-arvosta
saaman hyödyn voi jakaa kolmeen osaan – –:
1) Naisten aseman parantumisesta miehille koituva hyöty
2) Naisten aseman parantamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden
tuoma hyöty miehille
3) Erityiset toimet miesten aseman parantamiseksi. (STM 2006,
28)

Voidaan kuitenkin kysyä, eikö miesten asemaa pitäisi parantaa pikemmin miesten ongelmia
poistamalla kuin naisten asemaa parantamalla? Ja miksi naisten asemaa ei vastaavasti kehoteta
parantamaan miesten asemaa parantamalla?

(c5) Asiakirja rakentuu ”ns. suuren kertomuksen” perustalle.

On esitetty arvioita, että miesten osallistuminen tasa-arvopoliittiseen
keskusteluun saattaisi johtaa käsitykseen symmetriasta naisten ja miesten
tilanteissa, vaikutusvallassa ja etuoikeuksissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että tasa-
arvon edistämisen ns. suuri kertomus hämärtyisi, mikä vaikeuttaisi tasa-
arvopolitiikan priorisointia. (STM 2006, 39)

Voidaan kuitenkin kysyä, eikö tasa-arvopolitiikka tulisi rakentaa miesten ja naisten ongelmien
vertailevan tutkimuksen varaan (pikemmin kuin suuren kertomuksen varaan), jotta tasa-
arvoresurssien oikeudenmukainen priorisointi tulisi mahdolliseksi.

(d) Miesten intressejä puolustavien järjestöjen puute. Miehillä ei ole miesten intressejä puolustavia
miesjärjestöjä. Käytännössä ainut miesnäkökulmainen miesjärjestö on Miessakit ry, jonka
toimintaperiaatteissa kuitenkin sanotaan, että järjestön tarkoituksena ei ole edistää miesten intressejä:

Miessakit ry:n tarkoituksena ei siis ole ajaa jäsenkuntansa eli miesten etuja eikä se siten ole
intressijärjestö kuten valtaosa nykyisistä järjestöistä (Perheentupa 1998).

Tomi Timperi (2008) kirjoittaa Miessakkien toimintaperiaatteista seuraavasti:
20
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35