c) esittänyt asiattomia vartaloosi tai seksuaalisuuteesi kohdistuneita huomautuksia:
d) esittänyt sinulle kaksimielisiä vitsejä tai puhunut härskejä tavalla, jonka olet
kokenut loukkaavaksi
e) ehdottanut seksiä epäasiallisessa yhteydessä
f) lähennellyt, koskettanut tai yrittänyt suudella sinua tahtomattasi
g) seurannut sinua niin, että olet pelännyt

Laveat kysymyksenasettelut voivat johtaa siihen, että seksuaalisen häirinnän yleisyydestä
muodostuu liioiteltu kuva.

(e) Palkkatasa-arvo on ongelmallinen käsite. Palkkatasa-arvo on keskeisin tasa-arvopolitiikan tavoite.
Naisten palkat ovat keskimäärin miesten palkkoja pienemmät ja voidaan ajatella, että sukupuolten välisen
tasa-arvon toteutumisen kannalta on tärkeää pyrkiä samanpalkkaisuuteen. Palkkatasa-arvon käsitteeseen
liittyy kuitenkin useita ongelmia:

(e1) Naisten kaksoispalkka. Laasasen (2008, 249–256) mukaan naiset saavat tuloja sekä
ansiotyöstä että miehiltä. Sen seurauksena naisten käytettävissä oleva varallisuuden määrä
saattaa olla suurempi kuin palkkavertailujen perustella voitaisiin olettaa. Pelkkä palkkojen
vertailu ei kerrokaan, kuka palkan kuluttaa, kenen hyväksi kulutus ohjautuu tai kenellä on
enemmän varallisuutta.

(e2) Suuri palkka on tärkeämpi miehille. Laasasen (2008, 256–161) mukaan suuri palkka on
tärkeämpää miehille siksi, että miehen naissuhteisiin pääsy ja suhteiden kestävyys riippuu
miehen tuloista. Huonosti ansaitsevat miehet ovat vaarassa jäädä seksuaalisten naissuhteiden
ulkopuolelle, ja heistä otetaan usein avioero. Huonotuloisuudella on siten traagisemmat
seuraukset miehille kuin naisille. Huonotuloiset naiset kykenevät useammin avioitumaan
ylöspäin, eikä naisen huonotuloisuus vaaranna heidän avioliittojensa kestävyyttä.

(e3) Miehet ja naiset eivät tee samoja töitä. Farrell väittää kirjassaan Why men earn more
(2005), että naisille maksetaan Yhdysvalloissa täysin samasta työstä suurempaa palkkaa kuin
miehille. Miesten suuremmat palkat johtuvatkin Farrellin mukaan siitä, että naiset valitsevat
miehiä useammin sellaisia töitä, joissa on lyhyemmät ja joustavammat työajat, vähemmän
matkustelua, vähemmän vaaroja, vähemmän taloudellisia riskejä, vähemmän altistumista
epämiellyttäville tekijöille, kuten kylmyydelle, sateelle, kylmälle tai kosteudelle, ja jotka ovat
vähemmän tylsiä. Sellaisista töistä maksetaan vähemmän. (2005, 220.) Jos Farrellin väite
pitää paikkansa, palkkatasa-arvon toteuttaminen eri ammattialojen välillä saattaisi tarkoittaa
sitä, että naiset saisivat samaa palkkaa kuin miehet tekemällä mukavampia ja vähemmän
vaarallisia töitä.


Tasa-arvoinstituutiot

(a) Tasa-arvoinstituutioissa vallitsee naisnäkökulman ylivalta. Tasa-arvoinstituutioilla on tärkeä asema tasa-
arvon tulkitsijoina. Tasa-arvoinstituutioiden esitykset ja selonteot ratkaiset hyvin pitkälti, mitkä ongelmat
huomioidaan tasa-arvopolitiikassa ja mitkä eivät. Jos miesnäkökulmalla ei ole vaikutusvaltaista edustusta
tasa-arvoinstituutiossa, vaarana on, että miesten ongelmat eivät tule huomioiduiksi.

Malmi (2008, 268) kertoo, että kahdella vahvalla naisten organisaatiolla (NYTKIS ja Naisasialiitto Unioni)
on ollut vakiopaikka Tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa, mutta suurimmalla miesten järjestöllä
18
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35