poliittisuuttaan. Ongelma oikeudenmukaisuudessa voi kuitenkin tulla vastaan silloin, jos feministisellä
ideologialla on hegemoninen asema sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevää tutkimustiedon tuottajan.
Hegemonisesti feministisestä näkökulmasta käsin tuotetusta tiedosta tulee yksipuolisesti naisten ongelmia
korostavaa, mikä voi sulkeistaa miesten ongelmat ulkopuolelle.

(d) Väkivaltatutkimus. Väkivaltatutkimusten miehiä syrjivä luonne on herättänyt runsaasti kritiikkiä
miesnäkökulman edustajien keskuudessa. Miesnäkökulman edustajien mukaan naisten asemaa uhreina ja
miesten asemaa väkivallan tekijöinä liioitellaan.

(d1) Patriarkaalisen dominaatioteorian ylivalta väkivaltatutkimuksissa. Straussin (2007)
mukaan lähisuhdeväkivallan tutkimuksia hallitsee patriarkaalinen dominaatioteoria, jossa
pyritään tuottamaan feministiseen ideologiaan sopivaa tietoa, pikemminkin kuin sekä miehet
ja naiset huomioivaa tietoa. Idea miesten syyllisyydestä ja naisten syyttömyydestä on vahvasti
mukana tutkimuksissa. Straussin (2007) mukaan feministiseen ideologiaan perustuvissa
lähisuhdeväkivallan tutkimuksiin sisältyy usein seuraavia ongelmia:
– Todisteiden piilottaminen.
– Sellaisen tiedon välttäminen, joka ei ole yhteensopiva patriarkaattiteorioiden
kanssa.
– Viitataan valikoivasti ainoastaan tutkimuksiin, jotka osoittavat miesten
väkivaltaisuuden.
– Tullaan siihen johtopäätökseen, että tulokset tukevat feministiä oletuksia,
vaikka niin todellisuudessa ei ole.
– Luodaan todisteita “sitaattimenetelmällä”, viittaamalla virheellisiksi
osoitettuihin tutkimuksiin.
– Vastustetaan kerettiläisten artikkelien julkaisua tai sellaisen tutkimuksen
rahoitusta, joka on vastakkainen sen ajatuksen kanssa, että lähisuhdeväkivalta
johtuu miesten dominanssista.
– Ahdistellaan, uhkaillaan ja rangaistaan tutkijoita, jotka tuottavat feminististen
uskomusten vastaista tietoa.

(d2) Usko, toivo ja hakkaus -tutkimuksen (1998) ongelmat. Sepposen (2007a) mukaan
Suomessa suurta huomiota saanut ”Usko, toivo ja hakkaus” -tutkimus oli metodologialtaan,
perusteorialtaan ja johtopäätösten paisuttelemisessaan ainutlaatuinen skandaali tieteemme
historiassa. Tutkimus esitti, että vuosittain altistuisi väkivallalle 90 000 naista, jota myös
suomen Amnesty käytti kampanjassaan ”250 päivittäisestä mustasta silmästä”. Tutkimuksen
lähtökohtana oli naisten uhriasema ja miesten syyllisyys, eikä asetelmaa testattu millään
tavalla itse tutkimuksessa. Oma lukunsa oli se, miten kritiikittömästi tutkimus otettiin vastaan
mediassa. Edelleen vuonna 2007 oikeusministeri ja peruspalveluministeri toistelivat lukuja
esimerkkeinä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä. Suuret luvut saatiin käyttämällä
mahdollisimman laveaa väkivallan määritelmää.

(d3) Kaksoisstandardit. Malmin (2008, 197) mukaan hegemoninen feministinen paradigma
lähisuhdeväkivallan tutkimuksissa on johtanut kaksoisstradardeihin hallinnossa. Esimerkiksi
naisilta kysytään systemaattisesti neuvoloissa, ovatko he joutuneet lähisuhdeväkivallan
uhreiksi. Naisten väkivaltaa miehiä kohtaan ei kuitenkaan kysytä lainkaan, eikä lasten isille
anneta vastaavia kyselylomakkeita.

(d4) Laveat kysymysten määrittelyt väkivaltatutkimuksissa. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
käsittelevissä tutkimuksissa käytetään toisinaan niin laveita määritelmiä, että naisten
uhrimääristä tulee perusteettoman suuri vaikutelma. Esimerkiksi Naisen turvallisuus -
tutkimuksessa (2005) kysyttiin seksuaalisesta häirinnän uhrikokemuksista mm. seuraavilla
vaihtoehdoilla:

Onko 15 vuotta täytettyäsi joku tuttu tai tuntematon mies (ei kuitenkaan nykyinen
avio- tai avopuoliso):
17
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35