Studd (1996, 84) kysyy, miksi kukaan sosiaalisten tieteiden ja feministinen seksuaalista häirintää
tarkasteleva kirjoittaja ei ole ehdottanut, että naisten negatiivinen reaktio seksuaaliseen häirintään olisi
sosiaalisten ja kulttuuristen olosuhteiden seuraus ja että naiset tulisi sosiaalistaa hyväksymään seksuaalinen
häirintä ja suhtautumaan siihen positiivisesti. Kuitenkin juuri vastaavaa metodia sovelletaan
miesahdistelijoihin, joita yritetään sosiaalistamalla saada muuttamaan omaa käytöstään. Studd kysyykin,
miksi miesten on muutettava omaa psykologiaansa, mutta naisten psykologista vastinetta ei voi tai ei pitäisi
muuttaa.


Tasa-arvotutkimus

(a) Miehiä ja tasa-arvoa käsittelevän asiantuntemuksen puute. ”Suomessa on vain muutama henkilö (nainen
tai mies), jonka asiantuntijuus keskittyy miehiin sukupuolinäkökulmasta.” (STM 2006, 46.) Miesten tasa-
arvo-ongelmia on ylipäätään vaikea huomioida tasa-arvokeskusteluissa tasa-arvopolitiikassa, koska tietoa
miesten ongelmista on vähän. Saatavissa olevan tietokin on sirpaloitunut eri tieteiden ja eri asiantuntijoiden
kesken.

(b) Suomessa ei ole juuri ollenkaan miesnäkökulmaista miestutkimusta. Yhteenkään suomalaiseen
yliopistoon ei ole perustettu erillistä miestutkimuksen laitosta, vaikka naistutkimuksen laitoksia on useita.
Naistutkimuksen laitosten kurssitarjontaan sisältyy jonkin verran myös miestutkimusta. Suomessa ei ole
myöskään yhtään miestutkimuksen professuuria. Tampereen yliopistossa harjoitetaan kriittistä
miestutkimusta, jossa miehiä tutkitaan feministisiä teorioita hyödyntäen. Kriittinen miestutkimus on
feministisen tutkimuksen alalaji, eikä sen tutkimuksen kohteena ole miesten huonompi asema yhteiskunnassa
tai miesten tasa-arvo-ongelmat.

(c) Tasa-arvotutkimuksen vahva yhteys feministiseen ideologiaan. Johanna Pakkasen (2003) mukaan
”Suomalaisella tasa-arvotyöllä on harvinaisen läheinen suhde naistutkimukseen”. Tasa-arvotutkimus kuuluu
naistutkimuksen alaisuuteen. Naistutkimus puolestaan tarkastelee maailmaa siitä lähtökohdasta käsin, että
naisten asema on yhteiskunnassa miesten asemaa huonompi. Johanna Matero kirjoittaa naistutkimuksen
kurssikirjassa Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen (1996, 245–265) feministisestä tietämisestä
seuraavasti:

Feminismi on poliittinen käytäntö ja siten feministinen tieto on aina paitsi poliittista, myös
strategista ja ideologista. – – feministinen tutkimus rikkoo tieteen yleistettävyysperiaatetta
[jonka mukaan yksittäinen tutkija voidaan korvata kenellä tahansa muulla saman alan
tutkijalla] – – Feministinen tutkimus on lähtöisin naisliikkeestä ja toimii kiinteässä yhteydessä
siihen. Naisliike tuottaa kysymyksiä ja ongelmia feministisen tutkimuksen selvitettäväksi
muokaten siten tutkimuksen suuntaviivoja. – – feministinen tutkimus on osa naisliikettä – –
Feministinen standpoint-tutkimus on naisten tutkimista naisia varten naisten kokemuksista
käsin ja naisten ehdoilla. – – Feministisen tiedon määrittely sulkeistaa helposti jotkut tarpeet
ja lähtökohdat joidenkin toisten kustannuksella.

Feministinen ideologia voidaan määritellä “naiset sorron uhreina” -tulkintakehykseksi. Siten feministi on
henkilö, joka uskoo, että tuo malli sopii paremmin naisten kuin miesten aseman kuvaamiseen
yhteiskunnassa. Feministit toimivat valikoivan tasa-arvon puolesta: he valitsevat tasa-arvokohteet,
määrittelevät mitä tasa-arvo merkitsee ja sitten asettavat tavoitteet epäkohtien korjaamiseksi. Tasa-arvosta
tulee silloin omien tavoitteiden edistämiseen käytetty arvo. Omia tavoitteita on helpompi edistää, kun ne
tehdään tasa-arvon edistämisen nimissä. Vaikka feministejä ja feminismejä on monia erilaisia, käytännössä
mikään niistä ei kuitenkaan pyri edistämään tasa-arvoa siinä merkityksessä, että miesten ongelmiin
kiinnitettäisiin yhtä suurta huomiota kuin naisten ongelmiin. (Zohrab 2002.)

Feministisen ajattelun mukaan kaiken tutkimuksen ja teoretisoinnin taustalla on löydettävissä ideologisuutta:
tiede ei synny tyhjiössä. Tällä ideologisuuden julkituonnilla feminismi on samalla perustellut omaa
16
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35