(c) Miehille on tarjolla vähemmän elämänstrategioita. Laasasen (2008, 269–278) mukaan naisten
seksuaalinen valta tarjoaa naisille enemmän vaihtoehtoja elämänstrategioiksi. Naisille tarjolla olevat
elämänstrategiat Laasanen jakaa neljään eri luokkaan: vaimostrategiaan, blondistrategiaan,
feminististrategiaan ja glamourfeminististrategiaan. Useammat tarjolla olevat strategiat antavat naisille
paremmat mahdollisuudet valita työ, kotiäitiys tai joku kombinaatio niiden väliltä. Miehille jää useammin
ainoaksi vaihtoehdoksi elättäjän rooli perheessä. Mitä enemmän vaihtoehtoja henkilöllä on, sitä paremmat
mahdollisuudet hänellä on valita itselleen sopiva elämäntapa. Miesten elämänstrategiat ovat rajoitetummat,
koska miehillä ei ole useinkaan mahdollisuutta ylöspäin avioitumiseen ja varallisuuden ja resurssien
hankkimiseen naisilta. Farrellin (2005) mukaan miesten mahdollisuus valita täysipäiväinen koti-isyys on
vaihtoehtona epärealistinen tai ei ainakaan yhtä mahdollinen kuin naisille.

(d) Miesten syrjäytyminen pariutumismarkkinoilta ja seksuaalisista suhteista. Laasasen (2008) mukaan
syrjäytyminen seksuaalisten suhteiden ulkopuolelle on erityisesti miesten ongelma. On olemassa enemmän
miehiä kuin naisia, joille seksuaalisten suhteiden hankinta on vaikeaa. Se johtaa pitkiin vastentahtoisen
selibaatin jaksoihin tai täydelliseen syrjäytymiseen pariutumismarkkinoilta. Vastentahtoisesti selibaattiin
joutuneet miehet raportoivat masennuksesta, ja heistä monet olivat tyytymättömiä, turhautuneita tai vihaisia
seksuaalisten suhteiden puutteesta, joka johti epäilyyn omasta arvosta. (Donnelly ym. 2001.) Kun
seksinpuute yhdistyy ajatukseen, että elämä ei muutenkaan ole tyydyttävää, mies saattaa ottaa epäviisaita
riskejä. Se on juuri sitä, mitä voimme odottaa kroonisesti tyydyttämättömien seksihalujen seurauksena:
tyytymättömyyttä, riskinottoa, depressiota, loputonta vaihtoehtoisten tyydytysten etsintää ja päihteiden
väärinkäyttöä. (Baumeister & Tice 2001, 185.) Yksin jääneet miehet ajautuvat usein alkoholismiin,
itsemurhiin, asunnottomuuteen, nuorisorikollisuuteen ja prostituution asiakkaiksi. Näppejään nuolemaan
jääneet miehet ovat myös eri maiden tilastojen mukaan kaikkein väkivaltaisimpia. (Sarmaja, 1996, 52–53.)
Taipaleen (2007, 146) mukaan 80 % iäkkäiden vanhempien luona asuvista on miehiä, mikä voidaan yhdistää
miesten partnereiden löytämisen ongelmallisuuteen.


Isyyden määrittyminen

(a) Isyyshuijaus (paternity fraud). Isyyshuijaus tapahtuu silloin kun nainen, joka tietää tai jolla on ainakin
kohtuulliset perusteet tietää kuka on saattanut hänet raskaaksi, identifioi väärän miehen lapsensa biologiseksi
isäksi. Useimmiten esitetyt arviot isyyshuijausten määrästä koko populaatiossa liikkuvat 1–20 prosentin
välillä. Isyyshuijauksessa on useita uhreja: lapsen ei-biologinen isä, biologinen isä ja lapsi itse. Toissijaisina
uhreina ovat lapsen sukulaiset. Oikeutta biologisen isyyden tietämiseen voidaan perustella monilla eri
tavoilla. Ihmisillä on halu tietää, ketkä ovat heidän biologisia lapsiaan. Monet ihmiset eivät halua ruveta
huoltajiksi sellaisille lapsille, jotka eivät ole heidän biologisia jälkeläisiään. Biologinen isyys vaikuttaa myös
elatusmaksujen määräytymiseen. Voidaankin ajatella, että tasa-arvoisessa tilanteessa isyysyllätysten tulisi
olla yhtä harvinaisia kuin äitiysyllätysten. (Laasanen 2005.)

(b) Oikeus tietää biologisesta isyydestä. Voidaan ajatella, että biologisella isällä tulisi olla oikeus tietää
lapsistaan samalla tavalla kuin biologisella äidillä. Iltalehden neuvontapalsta ”Sofian sohva” kertoo seuraavia
ohjeita naiselle, joka on tullut raskaaksi eteläeurooppalaiselle miehelle, josta hän ei pidä:

On varmasti viisasta olla menemättä naimisiin ja palata Suomeen. Sillä tavalla lapsi kirjautuu
vain sinun lapseksesi eikä isän tietoja ole pakko ilmoittaa viranomaisille.
Synnytyksen jälkeen mietit sitten rauhassa, haluatko lapsesi isän jossakin mittakaavassa
elämäänne. (Sofian sohva 2007)

Nykyisessä lainsäädännössä biologisella isällä ei ole vastaavaa oikeutta (tai mahdollisuutta) tietää lapsistaan
kuin biologisella äidillä.

11
Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35